7.

"Lisää tämä statukseesi, jos olet parisuhteesi aivot!"

Tällä hetkellä tiedän ainoostaan muutaman parisuhteen missä niitä aivoja on edes jommalla kummalla... Ei ihan oikeesti voi jotkut olla niin HELVETIN tossun alla ?!

Jos mä seurustelen jonkun kanssa niin mä en "tossuile", en vaan jaksa ruveta kinasteleen ja tappeleen jokasesta pikkuasiasta. En _IKINÄ_ oo äijän takia esim. hylänny kavereita, tehny ohareita, karannu kotoo tms. idioottimaista. En mä nyt hirveen "Tossuks" sanois itteeni jos vaikka haluan mennä kahville ja äijä haluaakin limulle ja sanon että käy sekin...

Vois luulla ettei muiden tossuilu oo multa pois, mutta voi kyllä se on. LIIAN moni kaveri on pistäny välit poikki tai etääntyny sen takia että niiden kumppani ei satu jostain syystä hirveemmin rakastaan mua, vaikka suurin osa niistä ei oo mulle edes ikinä jutellut :).. Onks parisuhteessa sillon kaikki ihan kunnossa jos pidät "rakkaas" KAVERIA (joka ei todellakaan oo mikään kedon kaunein kukkanen) hulluna uhkana, kiellät tapaamiset ja saat hullun mustasukkasuusitkupotkuraivariperseily-kohtauksen pelkästä moikkaamisesta? Kuulostaa mun mielestä jo vähän mielisairaalta. Toki mustasukkasuus on ihan tervettä mutta ei liikaa saa kahlita toista kotiin. En vois ikinä kuvitellakaan ite päättäväni keitä kavereita mun muru näkee millonkin tai vahtivani kellon kanssa millon se tulee mun luo tai menee kotiin jne. Joidenkin kohdalla en ihmettelis vaikka toiseen olis salaa asennettu joku paikallistin+kuuntelulaite+videonauhuri... Voiks semmosessa suhteessa oikeesti olla onnellinen? Kaikkein parhaita on ihmiset jotka joutuu SALAA omalta muijalta/jätkältä tapaan kavereita ettei toinen vedä jäätävää sotaa päälle... Onks sellanen enää normaalia?

Varmaankin ajattelette että mitäs mä tässä päden kun en ite ees hirveemmin oo seurustellu ja nytkin oon sinkku, mutta mä en vaan oo sattunu löytään sellasta ihmistä jonka kanssa homma toimis... Ja mä en ota ensimmäistä tapaamaani ihmistä samantien aviopuolisoks, enkä todellakaan halua äijäkseni ketään mustasukkasta narsistia joka heittelee mua joka ilta pitkin seiniä ja pettää jokasen muijan kanssa vaan siks että mulla olis edes joku.. Mieluummin sitten pyörin itekseni ja nauran kun jotkut rakkauden sokaisemina päättää tuhota elämänsä lopullisesti. :)

En tarkota tällä mitään yhtä ja tiettyä pariskuntaa vaan yleisesti niitä jotka on tollasia ja joihin on tullu törmättyä... Toivottavasti joskus tajuavat miettiä muidenkin tunteita, vaikka sitten niiden kavereiden. Loppujenlopuks niitä ei kellään oo liikaa... Jos niitä aivoja edes löytyy toiselta puoliskolta...

Naurakaa tai itkekää,
olen puhunut :D